INT. VANKITYRMÄ - YÖ
kätkeytyy olkivuoteelleen.
Margarete
Voi! Voi! Ne tulevat. Katkera kuolema!
Faust
Hiljaa! Hiljaa! Minä tulen sinua vapauttamaan.
Margarete
Jos olet ihminen, niin tunne hätäni.
Faust
Sinä huudat vartijat hereille unestaan!
Margarete
Kuka sinulle, pyöveli, tämän vallan
minuun antoi!
Sinä haet minut jo keskiyöllä.
Armahda minua ja anna minun elää!
Eikö huomisaamu ole kyllin aikaisin?
Olenhan vielä niin nuori, niin nuori!
Ja pitäisi jo kuolla!
Kaunis minä myös olin, ja se oli turmioni.
Lähellä oli ystävä, nyt hän on kaukana,
revitty on seppele, kukat hajallaan.
Älä tartu minuun noin väkivaltaisesti!
Säästä minua! Mitä olen sinulle tehnyt?
Älä anna minun turhaan anoa,
enhän ole ikinä ennen sinua nähnyt!
Faust
Kuinka kestän tämän tuskan!
Margarete
Nyt olen kokonaan sinun vallassasi.
Anna minun vain ensin vielä juottaa lasta.
Hyväilin sitä koko tämän yön;
he veivät sen minulta kiusatakseen minua
ja sanovat nyt, että minä sen surmasin.
Enkä minä ikinä enää ole iloinen.
He laulavat minusta lauluja! Ilkeää on se ihmisiltä!
Vanha satu päättyy juuri niin,
kuka käskee heitä sitä selittämään?
Faust
Rakastajasi on polvillaan jalkojesi juuressa
avatakseen kurjuutesi kahleet.
Margarete
Oi, polvistukaamme pyhimyksiä huutamaan!
Katso! näiden portaiden alla,
kynnyksen alla
kiehuu helvetti!
Paha
hirveässä vihassaan
pitää meteliä!
Margarete
Se oli ystävän ääni!
Missä hän on? Minä kuulin hänen huutavan.
Olen vapaa! Kukaan ei saa minua estää.
Hänen kaulaansa tahdon lentää,
hänen rinnallaan levätä!
Hän huusi Gretchen! Hän seisoi kynnyksellä.
Keskeltä helvetin ulvontaa ja kalketta,
läpi julman, pirullisen pilkan
tunsin sen suloisen, rakastavan äänen.
Margarete
Sinä se olet! Oi, sano se vielä kerran!
Hän se on! Hän se on! Minne katosi kaikki tuska?
Minne tyrmän pelko? Kahleet?
Sinä se olet! Tulet minua pelastamaan.
Minä olen pelastettu!
Jo on katu taas tuossa,
jolla sinut ensi kertaa näin.
Ja se iloinen puutarha,
jossa minä ja Marthe sinua odotamme.
Faust
Tule mukaan! Tule mukaan!
Margarete
Oi viivy,
viivynhän niin mielelläni siellä, missä sinä viivyt.
Faust
Kiiruhda!
Jos et kiiruhda,
saamme sen kalliisti maksaa.
Margarete
Mitä? Etkö enää osaa suudella?
Ystäväni, niin vähän aikaa minusta erossa,
ja suutelemisen olet unohtanut?
Miksi käy minun niin ahtaaksi kaulallasi?
Kun ennen sanoistasi, katseistasi
koko taivas tulvi ylitseni,
ja sinä suutelit minua kuin tahtoisit tukahduttaa minut.
Suutele minua!
Muuten minä suutelen sinua!
Voi! Huulesi ovat kylmät,
ne ovat mykät.
Minne on rakkautesi
jäänyt?
Kuka sen minulta vei?
Faust
Tule! Seuraa minua! Rakkaani, rohkaise mielesi!
Minä hyväilen sinua tuhatkertaisella hehkulla,
seuraa vain minua! Vain tätä pyydän sinulta!
Margarete
Ja oletko se sinä? Ja oletko varmasti sinä?
Faust
Minä se olen! Tule mukaan!
Margarete
Sinä avaat kahleet,
otat minut taas syliisi.
Miten on mahdollista, ettet kammoa minua?
Ja tiedätkö sinä, ystäväni, kenet sinä vapautat?